Yksinäinen karkkipaperi

Tämä on mielikuvitusmatka tai satumatka jossa seurataan yksinäisen karkkipaperin matkaa herkullisen namin kääreestä luontoon hylätyksi roskaksi.
Matkan voi toteuttaa toiminnallisena (Kursivoituna on ohjeet siitä miten tarinaan voi eläytyä). Toiminalliseen toteutukseen tarvitset kaikille tyynyn tms. halattavan jutun ja halutessaan marakassit tai jotain muuta rapisevaa.
Matkan voi myös lukea vain satuna ja se voi hyvin toimia alustuksena roskienpoimintaretkelle tai kierrätysteemalle.
Monista muista matkoista poiketen tätä ei ole kirjoitettu sinä-muotoon vaan kertomuksen tyyliseksi.

Karkkipaperi oli hieno ja kiiltävä. Siinä oli kaikkia sen lempivärejä ja se ajatteli olevansa ihan todella upea karkkipaperi. Se oli raidallinen ja rapiseva.
Rapsuta sormilla lattiaa tai käytä marakassia tai rapisevaa esinettä.

Minkä väriseksi sinä kuvittelet karkkipaperin?

Karkkipaperi oli kiedottu oikein herkullisen karamellin ympärille.
Rutista tyynyä käsillä ja jaloilla kuin se olisi karkki ja sinä paperi.

Minkä makuisen karkin ympärille paperi on sinun mielestäsi kiedottu?

Paperi veti sisäänsä herkullista makeaa tuoksua ja rutisti karamellia vielä tiukemmin syliinsä.
Hengitä syvään ja rutista tyynyä niin lujaa kuin pystyt.

Sitten tuli joku ja avasi karkkipaperin, otti karkin pois ja söi sen.
Lukija käy jokaisen luona avaamassa kädet, ottaa tyynyn pois ja leikkii syövänsä karkit.
Tai lukija käy avaamassa ensimmäisen joka avaa toisen jne.

Paperin hän heitti maahan, mihin se jäi tyhjänä rapisemaan tuulessa.
Käy selällesi ja soita marakassia tai tee muuten rapisevaa ääntä. Jää selin makuulle.

Tuuli pyöritteli paperia maassa. Siellä se lenteli kuin kuiva lehti. Aurinko osui siihen ja sai sen kimaltamaan, mutta enää kukaan ei katsonut sen kauneutta vaan siitä oli tullut roska luontoon.
Pyöri selältä vatsalleen ja taikaisin.

Alkoi sataa ja karkkipaperi tuli märäksi ja tarttui puun juurelle eikä tuuli enää saanut sitä liikuteltua. Se makasi maassa ja odotti vain mitä seuraavaksi tapahtuisi. Sen hieno kimallepinta alkoi pikuhiljaa päivien kuluessa irrota ja pudota maahan sen ympärille.

Silloin tuli orava sitä nuuhkimaan. Karkkipaperia kutitti kun oravan viiksikarvat osuivat siihen.
Kiemurtele ja kikata kuin joku kutittaisi sinua.

Orava haukkasi karkkipaperista pienen palan, mutta se juuttui oravan kurkkuun ja se alkoi yskiä ihan hurjasti.
Yski käsivarttasi vasten.

“Mikä ihme sinä oikein olet kun tuoksut noin hyvältä ja silti sinua ei voi syödä”, Kysyi orava.
“Minä olen karkkipaperi. Minut oli kiedottu ihanan herkullisen karkin ympärille, mutta joku söi karkin ja heitti minut tänne. En oikein tiedä minne minä kuuluisin ja mitä minun pitäisi tehdä seuraavaksi”.
“Minäpä tiedän keneltä voimme kysyä”, sanoi orava. “Tuolla vähän matkan päässä asuu vanha koira, joka tietää varmasti mitä ihmisten tekemille tavaroille pitäisi tehdä”. Sitten se nappasi karkkipaperin hellästi hampaisiinsa ja lähti loikkimaan kohti läheistä taloa karkkipaperi hampaissaan rapisten.
Soita marakassia tai rapistele.

Mitä sinä ajattelet, oliko oikein heittää karkkipaperi maahan?
Mihin karkkipaperi olisi kuulunut laittaa?
Voisiko karkkipaperista olla vielä jotain hyötyä?

Koira makasi talon kuistilla kun orava pyyhälsi paikalle.
“Hei, voisitko auttaa. Tämä tässä on karkkipaperi. Löysin sen maasta, mutta meistä kumpikaan ei tiedä mitä sen pitäisi seuraavaksi tehdä tai minne mennä”, selvitti orava koiralle.

“Karkkipaperi ei voi itse tehdä oikeastaan mitään. Se on valmistettu muovista ja jos muovi jää luontoon se ei sieltä häviä. Monien vuosien aikana se kuluu ja hajoaa pienenpieniksi palasiksi jotka joutuvat eläinten vatsaan ja saavat eläimet voimaan huonosti.” Orava nyökytteli pontevasti muistaen yskimistään maistettuaan karkkipaperia.
Nyökyttele päätäsi.

“Tai ehkä se huuhtoutuu sadeveden mukana jokeen ja sieltä mereen ja kelluu aikansa kunnes painuu pohjaan. Mutta ei häviä. Olen pahoillani, mutta sinä olet vain roska, josta ei luonnossa ole kuin harmia”, sanoi koira.
Karkkipaperi tuli surulliseksi. Se ei halunnut aiheuttaa harmia kenellekään. Senhän piti olla kaunis ja hyvän tuoksuinen ja tuoda iloa muille.
Näytä miltä sinä näytät kun olet oikein surullinen. Millainen ilme sinulla on ja millainen asento sinulla on.

Silloin talon ovi aukesi ja lapsi tuli kuistille. Orava juoksi kiireesti pois, mutta karkkipaperi jäi paikoilleen makaamaan.
Lapsi huomasi paperin ja otti sen käteensä. Hän pyöritteli sitä ja levitti sen ihan suoraksi.
Venytä kehosi ja levitä kädet ja jalat niin pitkälle ja leveälle kuin voit.

Lapsi juoksi paperi kädessään sisälle ja kertoi isälleen, että löysi vanhan karkkipaperin pihalta. Hän kysyi mitä voisi tehdä sille.
“Voisitko ehkä askarrella siitä jotakin”, kysyi isä.
Lapsi pohti asiaa, mutta ei juuri silloin keksinyt mitään askarreltavaa karkkipaperista.
“Jos minä heitän sen vaan roskikseen”, ehdotti lapsi.
“Silloin paperi menee poltettavaksi. Jos laitat sen muovinkeräykseen siitä voidaan ehkä tehdä uutta muovia. Vaikkapa muovipulloja tai vaatteita varten ja se tulisi vielä hyötykäyttöön”, vastasi isä.

Karkkipaperi ilahtui kuullessaan, että siitä voisi vielä olla iloa jollekin.
Näytä miltä näytät kun olet oikein iloinen. Millainen ilme ja asento sinulla on?

Lapsen perhe kierrätti muovia ja lapsi tiesi tarkasti mihin astiaan muovit kuului laittaa. Niinpä hän vei karkkipaperin muovinkeräykseen ja myöhemmin karkkipaperi pääsi taas uudelleen käytettäväksi pesuainapullossa.

Jatkokysymyksiä pohdittavaksi ja tutkittavaksi lasten kanssa.

  • Mitä kaikkea muuta kuin muovia voi kierrättää?
  • Mitä teillä kotona kierrätetään?
  • Mitä hoitopaikassa/koulussa kierrätetään?
  • Minne kierrätysastiat tyhjennetään? Käykää katsomassa roskakatosta ja millaisia astioita siellä on?
  • Onko jotain mitä kotona tai hoidossa/koulussa ei kierrätetä vaikka sen voisi kierrättää?
  • Löydättekö juttuja jotka on tehty kierrätetystä materiaalista?